Hurttia ja Tirppoja

Me vetäydymme kesäloman viettoon ja sillä välin koitamme saada rakkauden vähenemään, ettei joka kerta kädelleni tarvitse ähistä eikä sitä tarvitse ainakaan ruokkia 🙂 Nähdään taas syksymmällä!

Vielä pesintävirettä menossa, mutta paljon tuo käytös on itsestänikin kiinni. Nyt pitäisi vain olla provosoimatta tilannetta, joka on vaikeaa noinkin kesyn linnun kohdalla. Pahinta on juuri inhimillistäminen ja liikaa rakastaminen, pitäisi vain osata itse asennoitua siihen, että eläintä voi rakastaa terveellä pohjalla huomioiden sen, että se on ”vain” eläin. Monesti juuri tämä liikarakastaminen ja inhimillistäminen …

En voi kuin hämmästellä (ja nauraa) tuon otuksen kykyä napata sanoja ja yhdistää niitä sopiviin tilanteisiin. Nyt hyvän sään aikana Jako on viettänyt paljon aikaa ulkona pienessä väliaikaisessa häkissään (entinen kaijashäkki 98x55x80), kunnes keksin sillekin reilunkokoisen ja turvallisen ulkoilutilan. Häkki on sijainnut terassillamme ihan koiramme oman terassin vieressä, josta näkee koko alapihan, muiden lintujen ulkohäkin, …

Pari päivää sitten se ensilento tapahtui. Matka ei ollut pitkä: häkiltä sohvalle, matkaa reilu 2 metriä, mutta yritys oli kova. Muutaman kerran aiemminkin on kokeiltu siipien kantavuutta, mutta lähinnä olen pitänyt niitä vahinkoina. Siipien käyttöä myös harjoitellaan päivittäin häkin päällä pitämällä varpailla tiukasti kiinni pinnoista ja koetetaan nousta ilmaan. Joten pitihän sitten tarkistaa myös lentosulkienkin …

Tähän pesimävireeseen on mahtunut niin hyviä kuin huonojakin hetkiä, toivon vain, jotta tämä loppuisi pian. Ensinnäkin isäntä kuuluu tappolistalle, makuuhuoneeseen ei ole mitään asiaa eikä etenkään ovea saa laittaa kiinni. Jako on jo oppinut avaamaan oven hyppimällä kahvan päällä. Tämä on sinänsä huvittavaa, sillä sen roikkuessa ovenkahvassa, ovi aukeaa ja jako saa kyydin. Siinä se …

Jo vain, eiköhän tuo tämänkertainen nyppimisen syy ole pesintävireessä. Hiukka myöhään hällä on kevättä rinnassa. En voi ollenkaan ojentaa kämmentäni kohti lintua, se saa heti aikaan oksennusreaktion. Samoin olkapäällä oleminen. Tuolla se könyää nytkin mökin eteisen lattiaa tutkien kaapin alustan koloja… Että näin. Blokataan sitä mukaa kaikkea pois kun lintu niitä keksii. Sängystä tuli jo …

Tuo nypintä on nyt harmittanut minua aivan suunnattomasti. Ihan silläkin, että uutta hyvää untuvaa etenkin kaulassa oli runsaasti ja uutta sulkaakin oli tulossa. Ja tietysti eniten harmittaa etten ottanut hyvää valokuvaa. Ja nyt tietysti taas tirppa on kalju. Voi kun tuonne pään sisälle pääsisi korjaamaan tuon ”vian”. Tosiaan kaikki, jotka pelottavat, hermostuttavat, kiihottavat tai suututtavat …

Juuri kun mainitsin noista uusista untuvista… Jälleen niitä nypitään pois. Turhauttavinta tämä on itselleni, lintu tuskin tajuaa tai edes kaipaa puuttuvia sulkiaan. Tavallaan syykin nyppimiselle on tiedostettavissa, Jako on nyt vaihtelevasti käynyt erittäin kierroksilla, liekö sitten kevättä/kesää rinnassa. Ja se sitten purkaantuu tuohon nyppimiseen lopulta. Tänään on varsinkin ollut sellainen päivä, että uudet untuvat ovat …

Vihdoin on kelit lämmenneet sen verran, että isommat linnut pääsivät viikonlopuksi kunnolla ulkoilemaan, vain yön viettivät sisällä lämpimässä. Viikonlopun aikana kuitenkin vain hämmästelen harmaapapukaijan sielunelämää ja aivotoimintaa… Ulko-oven hyttysverho – se kamala ja käsittämätön kapistus, jonka lähelle herra Jako Harmaa ei voi mennä. Ties vaikka kyseinen kapistus söisi pieniä jakoja… Ei, sitä ei edes voi …

Vietin viikon reissussa Tsekeissä sijoitusnarttuni astutuksessa ja viedessäni sinne yhden oman koirani kasvattajan hoivaan hetkeksi. Tällä välin oli hoitaja huolehtimassa kotiparveni hoidosta (kiitos hänelle siitä). Kun keskiviikkoaamuna astuin lintuhuoneeseen, oli linnut vielä häkeissä nukkumassa, mutta ääneni kuullessaan kaikki reagoivat hyvin eri tavoin, Jako kaikkein voimakkaimmin. Vastassani oli nimittäin muriseva, sulkapalloa muistuttava otus, kaikki höyhenet levitettyinä, …

Vihdoin voi sanoa kunnon kevään tulleen ja ulkoilukauden avatuksi. Aamun vesisateen jälkeen iltapäivä oli mukavan lämmin ja aurinkoinen. Jako oli mukana ulkona haravoimassa. Harvoin olen ollut tyytyväinen, että tirppa on kiivennyt puuhun, mutta tällä kertaa se oli onneksi niin ohut koivu, jotta puuta taivuttamalla sain lopulta linnun alas. Tyytyväisyys johtui lähinnä siitä, että siellä istuessaan …

Lumet alkavat hiljalleen sulamaan ja aurinko lämmittää jo kivasti toisinaan. Linnuillakin on kevättä rinnassa, ainakin avopojat möykkäävät siihen malliin… Viikonlopuksi tulimme mökille, koirat, Jako ja Edi pääsivät mukaan. Lähinnä kun oli tarve kylvettää nuo kunnolla ja mökin pesuhuoneessa se on niin paljon parempi tehdä (saan molemmat linnutkin yhtäaikaa suihkutettua). Viikolla kun Jako istui olohuoneessa ja …

Hetkeen ei ole mitään kummallista tapahtunut Jakon elämässä. Mitä nyt uutta untuvaa hieman kasvaa, ruokavalio on monipuolistunut, lintu jo liikkuu vapautuneesti ympäri huonetta ja päärapsut ovat jokapäiväisiä yhteishetkiä. Uusia ääniä ja sanoja putkahtelee esiin satunnaisesti, enkä aina muista kirjata niitä ylös. Yhteiset ”jammailut” jatkuu myös jo päivittäin. Olemme myös alkaneet käymään mökillä ”kyläilemässä”, jotta Jakokin …

Perjantaina illalla lähdimme Jakon kanssa katsomaan muita papukaijoja ja omistajia Ylöjärvelle. Ja Jakolla oli niin jännää, että sulkapuku sai kokea kovia, kun siihen purettiin hermostuneisuus. Yllättävän nätisti kuitenkin oli paikalla, ainoastaan minun poistuminen näköpiiristä ja sen aikainen matkahäkissä oleminen stressasi, mutta autossa kotimatkalla tuon jännityksen huomasi, sillä penkki oli täynnä pientä untuvaa. Lauantaina päätin jättää …